Sillä oli ranskalaiset juuret ja rikas historia. Siellä saattoi ihailla monta sataa vuotta vanhoja rakennuksia, jotka huokuivat historiaa ja kulttuuria. Karnevaaliaikaan sen kaduilla saattoi kuljeskella, kuunnella jazzia livenä ja katsella naisia, joiden kaulasta roikkui helminauhoja ja jotka paljastivat ihanat rintansa kaikelle kansalle.
Mutta sitten tuli tuho. Nousi myrsky, padot murtuivat.
Nyt kaupunki on kuin uusi Venetsia. Kaikkialla on kuolemalta ja paskalta haisevaa vettä, jossa kelluu irvokkaasti turvonneita ruumiita. Eloonjääneet taistelevat hengestään ilman vettä, suojaa, ruokaa ja lääkkeitä. Ihmiset tappavat. Raiskaavat. Sekoavat. Kuolevat.
Eikä kukaan tiedä, mitä hirveyksiä veden alta vielä paljastuu.
Kaupunki, jota ei ole enää.
* * *
Tämä kirjoitus voitti pelit.fi:n Sata Sataa -kilpailun 20.5.2005. Kilpailun aiheena oli "Kaupunki".
Kommentit