Viime yönä näin erikoisen unen. Olin kirjakaupassa, kun tiskille saapui kaunis nuori nainen ja pyysi myyjältä lainaksi yliviivauskynää, "jotta voisi pyyhkiä Isaac Newtonin saastaisen nimen pois virsikirjastaan". Ihmettelin asiaa kovin, ja nainen näytti minulle virsikirjaansa. Sen virret olivat yllättäen täynnä viittauksia Newtoniin, Leibnitziin, Poincareen ja muihin suuriin tiedemiehiin. Kummastelin tätä hiukan,  mutta unessa päättelin, että kaipa virret ovat viime vuosina, kun en niihin ole tutustunut, hiukan kehittyneet.

Nainen alkoi unessa paasata minulle siitä, miten Newton "aloitti rationaalisen ajattelun, joka johtaa meidät etäälle uskonnosta ja totuudesta ja vie meidät tuhoon". Yritin selittää hänelle, että Newtonin mekaniikan mukaan sentään pyörii ja toimii varmaan 80% kokemastamme maailmasta, mutta selitykseni kaikui kuuroille korville.
...
Että näin. Tosielämä tulee joskus uniin. Olen varmaan väitellyt liikaa kreationistien kanssa.