Viime viikonloppu oli upea. Lensin takaisin Ouluun jo torstaiyönä ja perjantaina pidimme äijäillan, grillasimme ja chillasimme Heikin luona ja loppuillasta säntäsimme tietenkin Jumpruun. Se oli kaiken kaikkiaan varsin terapeuttinen ilta. Lauantaina sitten pakkasimme Outin kanssa automme ja ajelimme Rokuanhoviin, mistä viime viikolla varasin meille yhdeksi yöksi mökin.

Meillä oli säkää, sillä Rokuanhovissa oli Iso Sieni -kansanmusiikkitapahtuma, ja vaikka en suomalaisesta kansanmusiikista niin hirveästi välitäkään, niin tunnelma paikassa oli lauantai-iltana varsin railakas. Mutta sitä valkoisten tennissukkien määrää! Arvelimme, että Rokualla on käynyt kiertävä tennissukkakauppias ja myynyt joka taloon 10 paria valkoisia, hienoilla sinisillä ja punaisilla raidoilla varustettuja tennissukkia. Asuyhdistelmät, joita ihmisillä oli, hipoivat mauttomuudessaan maailmanennätystä. Naisilla valkoiset, suorat housut, sandaalit - ja tennissukat. Miehiä puvuissa - ja tennissukissa. Istuimme Outin kanssa penkillä ja hihittelimme itseksemme.

Saunomista, uimista, Abalonen pelaamista, laulamista - ja tietty paljon sitä muutakin. Minusta tuntuu, että lähennyimme tämän viikonlopun aikana toisiamme aimo askeleen. Nyt tuntuu tulevaisuuskin hiukan valoisammalta taas, eikä sen ajatteleminen ahdista niin paljon. Jos rakkautemme riittää, niin kyllä me näistä käytännön hankaluuksista selviämme.

Outi, kiitos että olet olemassa.