Käväisin taas Ranskassa - Toulousessa tällä kertaa (mukava, kaunis kaupunki muuten) - ja käyntini innoitti minut listaamaan tähän lyhyesti viimeaikaiset havaintoni Ranskasta ja ranskalaisista:

Ranskalaiset ovat periaatteessa mukavaa väkeä - mutta jos et edes yritä sokeltaa ranskaa heille, kohtelu saattaa olla kylmää, sillä ranskalaisten mielestä heidän kallisarvoinen kielensä on edelleen maailmanstandardi. Tai ei se ole, mutta se ei ole heidän syynsä. Muu maailma on ihan yksinkertaisesti väärässä.

Ainakin Etelä-Ranskassa taksikuskit ovat varsin mukavaa sakkia - kielitaidon puutteen korvaa heidän rentoutensa ja palvelualttiutensa. Vai missäpäin Suomea kuski muka kantaa laukkusi hotellista taksiin ikään kuin itsestäänselvyytenä?

Hotellien vastaanotto- ja siivoushenkilökunta on juuri täsmälleen sitä materiaalia, mistä ranskalaiset pornofilmit tehdään - nuorta, kaunista, kohteliasta ja erittäin hyväsääristä sakkia. Huomattakoon, että ero saksalaisten vastaaviin on karmaiseva.

Pariisin Charles de Gaullen kenttä on edelleen juuri niin syvältä ihmisen anuksesta kuin se on aina ollut. Kohtelu on tylyä ja virkailijat eivät osaa montaakaan sanaa englantia. Onneksi minun ei ole vielä tarvinnut kohdata iloa siirtää ruumamatkatavaroita CdG:n kautta, jolla on legendaarinen maine matkatavaroiden hukkaamisessa (jossa minä alan olla jo muutenkin ekspertti...).

Mutta jos ranskalaiset jollain ansaitsevat paikkansa kosmoksessa, niin kahdella nimenomaisella asialla, jonka he osaavat: nimittäin ruualla ja kahvilla.

Ravintolat ympäri maailmaa saisivat ottaa mallia ranskalaisesta tehokkuudesta ravintolassa. Luitte oikein - tehokkuudesta. Annokset tulevat eteen vauhdilla, joka hämmästyttää, jos ottaa huomioon niiden laadun. Herkkuja toisensa perään, tarjoiltuna eleettömän tehokkaasti. Tämä kansa todella tietää hyvän ruuan salaisuudet, mutta ei myöskään pihtaile niiden jakamisessa asiakkaalle nopeasti ja tehokkaasti. Olen seurannut tarjoiluhenkilökunnan toimintaa ravintoloissa Ranskassa, ja siitä saa kuvan tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti liikkuvasta, monimutkaisesta koneesta. Ei turhia liikkeitä, ei hosumista - ja kaikki tulee asiakkaan eteen juuri silloin kuin sitä tarvitaan.

Toinen asia, joka on pakko mainita, on kahvi. Tänä aamuna se tapahtui - sain eteeni hotellin aamupalalla tähänastisen mitättömän elämäni parhaan kupillisen mustaa kahvia. Kokemus oli lähes orgastinen. Miten kahvi edes voi olla näin hyvää? Uskokaa pois, kaukana ei ollut kuuluisan agentti Cooperin kuolematon lausahdus tämän ihmeen edessä...