"Kirposi kädestä kapula,
loppui känni ja krapula.
Vaiennut on ääni rummun,
ukki kutjottaa nyt alla kummun.

Teksti ukin oma."

- Kuolinilmoitusvärssy 13.7. Keskisuomalaisessa

    *  *  *

Minusta tuossa kuolinilmoitusvärssyssä on jotain perin ihanaa ja lohdullista. Olisin halunnut tuntea tuon ilmoituksen ukin hänen vielä eläessään - veikkaanpa, että naurusta ja ilosta ei tämän ihmisen lähellä olisi ollut puutetta.  Värssyssä todetaan asia koruttomasti niin kuin se on: nyt tuli lähtö, nyt loppui elämän riemut ja surut. Eipä tässä muuta. Kiitos ja näkemiin, oli mukava käväistä, mutta tämä oli nyt tässä.  Turha teidän jälkeenjäävien on jäädä suremaan, sillä itseänne surette. Minua ei täällä ole enää suremassa omaa lähtöäni.  Muistelkaa minua mieluummin sellaisena kuin olin eläessäni, muistelkaa niitä hauskoja ja ihania hetkiä, kunnioittakaa muistoani jatkamalla omaa elämäänne. Minä jään "kutjottamaan alle kummun", minusta jää muisto ja hautakivi, enkä tästä maailmasta enää mitään tiedä.

Täytyykin ruveta miettimään, millaisen värssyn sitä itse joskus jälkeensä jättäisi!